<<takaisin  

Anna koirallesi aikaa

Katharina von Freymann ja kymmeniä koiria on täysin mahdollinen näky syksyisessä ja keväisessä Lauttasaaressa! Kyseessä on silloin hänen vetämänsä Lauttasaaren Koirakerhon koulutusilta.
Kata on tuttu myös Lauttasaaren rannoilla ulkoiluttamassa omia koiriaan. Kääpiövillakoirat Miina ja Wella pitävät huolen siitä, ettei työn lisäksi ole vapaa-ajan ongelmia!

Lapsuuden toteutunut unelma nimeltä Nappi
”Olin ratsastanut koko elämäni ja vietin kaiken aikani talleilla. Haaveisiini kuuluivat poni ja oma koira”, Kata kertoo lapsuudestaan. ”Kun Norwichinterrieri, pieni punainen koiranpentu Nappi sitten tuli elämääni ollessani 13-vuotias, muut harrastukset saivat jäävät taka-alalle.” Kun Kata muutti pois kotoa, Nappi jäi äidille ja eli aivan näihin aikoihin asti.
Nappi liittyy moniin muistoihin: ”Muistan yhä kuin äskettäin tapahtuneena, kun vuosia sitten olin Napin ja ystäväni Tiisan ja hänen Rudi-koiransa kävelemässä aivan Lauttasaaren eteläkärjessä. Oli satanut uutta lunta. Oli niin hiljaista ja kaunista. Nimenomaan hiljaisuus puhutteli”, Kata poimii yhden tärkeistä hetkistä. Koira ei ole koskaan ollut minulle vain harrastus, se on osa elämää.
”Napin kanssa innostuin myös koiran koulutuksesta ja näyttelyistä. Se innostus on säilynyt tähän päivään saakka.” Kata on Lauttasaaren Koirakerhon sihteeri ja koulutusohjaaja. Koirakerho on tullut tärkeäksi. Siellä tapaa samaa harrastavia ihmisiä ja voi toimia itselleen sopivalla tavalla.
Arkadan hiekkakentällä koulutukset alkavat taas keväällä.

Pieni musta ja nopea
Katan omat koirat ovat nyt villakoiria. Jo aikuinen kääpiövillakoira Miina, JV-01 FIN MVA Froggies Very Versatile, ja keskikokoisen villakoiran pentu Wella, Lifelong Sweetdream. ”Miina on ottanut uuden perheenjäsenen todella hyvin vastaan”, Kata kertoo Wellan tulosta. Miinan omat viisi pentua syntyivät viime talvena. ”Pentujen lähtö on aina haikeaa, mutta ne kasvavat pian vaatimaan myös oman uuden kodin, jolloin niistä luopumisen voi helpommin ymmärtää.”
Uuden koiranpennun tulo oli ajankohtainen syksyllä. ”Olen saanut juuri sellaisen pennun kuin halusin: energisen ja iloisen”, iloitsee Kata. Pieni pentu perheessä vaatii paljon aikaa. ”Jo varhain aamulla Wellalla on vauhti päällä. Se vaatii paljon huomiota.

Wella on todella vauhdikas pikkuinen. Ulkona näkyy vain valtavan nopeasti etenevä, ilosta hypähtelevä musta olento. ”Se tottelee jo todella hyvin. On vain jarruteltava, ettei ala vaatia siltä liikaa vaan antaa sen olla leikkisä pentu”, Kata sanoo. Tottelevaisuuskoulutus alkaa jo varhain, mutta kaikki tapahtuu leikin varjolla. ”Televisiota katsellessakin heitän leluja ja Wella tuo.”

Anna koiralle aikaa
Kata pohtii koiranomistajan arkista ajankäyttöä. ”Koirat vaativat paljon aivan tavallista olemista niiden kanssa, ei vain nopeaa ruokkimista ja pikaista ulkoiluttamista.” Työssään ekonomin koulutuksen hankkinut Kata tekee pitkää päivää. ”Yritän viettää koirieni kanssa niin paljon aikaa kuin vain mahdollista. Silti joskus on huono omatunto siitä, saavatko ne yhdessäoloa riittävästi.”
Katan arkeen omat koirat kuuluvat jokaiseen hetkeen. ”Televisiotakin katsellessa leikin koirien kanssa. Siinä voi myös samalla opettaa kaikenlaista.”
Kuunnellessa Kataa ymmärtää, että koira ei parhaimmillaan ole ihmiselle vain harrastus. Se on elämäntapa, jokainen päivä täynnä luottamusta ja syvää ystävyyttä. Koira tuo myös uusia ystäviä, ehkäpä jo ensimmäisellä lenkillä pennun kanssa! Lauttasaari on koiranomistajan unelma: täynnä rantoja, polkuja ja reittejä, joilla tapaa varmasti tuttuja, niin koira kuin omistajansakin.
Katan koirakulma joka kuukausi. Katharina von Freymann käsittelee jokaisessa koirakulmassa ajankohtaisia koirakuulumisia. Asiaa näyttelyistä, koiran hoidosta ja tottelevaisuus- ym. koulutuksesta.